Uusi Golf ja Polo GT

Joskus tammikuussa Keskisuomalaisessa mainostettiin uutta Polo Blue GT:tä ja sen koeajomahdollisuutta. Lopulta! Pakkohan se oli lähteä koeajamaan heti samana viikonloppuna ja samalla koeajaa lopulta myös uusi seitsemännen sukupolven Golf. Mieheni kyseli, että onko Pololla pakko päästä ajamaan, kun se on vain Polo uusilla varusteilla, mutta oli se! Olen kuolannut Polo Blue GT:tä siitä saakka, kun kuulin siitä ensimmäistä kertaa ja katsoin sen julkistamistilaisuudenkin viime keväänä suorana lähetyksenä Geneven autonäyttelystä.

Lehdistötilaisuuden pääaiheena oli neljä uutta Up!-mallia, mutta alussa esiteltiin myös Polo Blue GT.
En vain tajunnut ottaa kuvakaappausta vielä siinä vaiheessa.

Golf (VII)

Saapuessamme Jyväskylän Autotarvikkeelle Polo oli juuri koeajossa, joten otimme ensin testiin Golfin. Koeajettavana oli dieselautomaatti ja bensamanuaali, joista valitsimme ajoon bensamallin. Automaatti olisi kyllä ollut fiksumpi valinta, koska emme manuaalia kuitenkaan ostaisi ja tässä Golfissa ei ollut edes mitään uutta moottoritekniikkaa, minkä vuoksi olisi pitänyt valita bensakone koeajoon.

Uuden Golfin ulkonäkö on risteytys Poloa ja edellissukupolven Golfia.

Seiska-Golf oli oikein mukava tuttavuus. Se oli todella suuntavakaa ja hiljainen auto. Monissa arvosteluissa on kirjoitettu, että se on niin täydellinen, että se on jo tylsää. Ymmärrän tämän kommentin hyvin, sillä minustakin tuntui ehkä hieman samalta. Golf oli auto, jossa ei ollut mitään valittamista, vaan kaikki toimi tosi hyvin. Tämä ei tietenkään ole missään nimessä huono asia.

Uuden Golfin keskikonsolissa vakiovarusteena monitoiminäyttö, jolla voi hallita mm. ajotietokonetta, ilmastointia ja musiikkisoitinta. Hieno systeemi, mutta ei kosketusnäyttöä mielestäni oikein ajon aikana pysty käyttämään, vaikka keskikonsoli on kuinka suunnattu kuskiin päin. Onneksi kaikki toiminnot eivät sentään toimi kosketuksella, vaan näytön sivuissa on myös valintanapit. Lisäksi ilmastoinnille löytyy omat perinteiset säätimensä ja ajotietokonettakin pystyy näppäilemään ratin nappuloista, tosin ne vaikuttavat mittaristossa olevaan ajotietokoneen näyttöön, mutta siitähän sitä onkin parasta katsella ajon aikana.

Golfin keskikonsoli.

Golfin ajotietokone oli oppivainen yksilö; kun yhdestä risteyksestä lähtö oli tapahtunut hieman liukastellen, niin seuraavassa ajotietokone varoitteli, että huomaathan, että tien pinta on liukas. Ihan hauska ominaisuus oli se. Lisäksi ajotietokone muistuttelin pariinkin otteeseen tekstimuodossa, että kannattaisi käyttää isompaa vaihdetta, koska se säästää polttoainetta. Automaattiin tottuneena en muistanut aina vaihtaa isommalle vaihteelle, vaikka ajotietokoneen ylänurkassa näkyikin koko ajan valittu vaihde ja suositusvaihde.

Hehkutin marraskuisessa blogauksessani, että Golfin ratin tuenta on muotoiltu nyt niin, että en kolhi polveani siihen, kun siirrän jalkaa polkimelta toiselle. Tämä tuli huomattua myös käytännössä, mikä oli enemmän kuin hyvä asia. Täytyy vain ihmetellä, miten se on ollut aiemmissa Golfeissa sellainen möhkö...

Ratissa oli niin paljon nappeja, etten ehtinyt oppia käyttämään niitä. Myös vakionopeussäädin oli siirtynyt vasemman viiksen päästä rattiin. Mittaristo oli selkeä ja bensa- ja moottorinlämpömittarit analogiset (no ainakin olevinaan).

Tällaiselle matkatavarakokoiselle (160 cm) naiselle Golfin etuistuin oli pikkaisen turhan pitkä. Oli siis havaittavissa hieman samaa ongelmaa kuin Scirocconkin kanssa, eli pohkeet ottivat vähän penkin etureunaan kiinni. Golfiin saa lisävarusteena istuinosan pituussäädöllä varustetut ergonomiset etuistuimet, mitkä voisivat tuoda ratkaisu ongelmaan, mutta sellaisia ei ollut koeajomallissa. Mieheni miettikin, että miksi koeajettavat autot ovat usein melko karvalakkimalleja, koska jos hienoja varusteita ei ole koeajoautoissa, niin mistä asiakas osaisi niitä edes kaivata?

Ei ollut edes LED-päivävaloja saatu koeajomalliin...

Teräväkulmaisissa ajovaloumpiossa on silti sitä jotain verrattuna edellisen mallin pyöreisiin.

Takavalot ovat kivan näköiset ja samaa tyyliä kuin muissakin nykyisissä Volkkareissa.

Polo Blue GT

Golfin ratista hyppäsimme Polo Blue GT:n kyytiin. Kylläpäs se olikin kotoisa! Penkitkin tuntuivat ihan samoilta kuin oman Polomme urheilulliset premium-penkit, mutta Blue GT:ssä niissä oli hieno sini-valko-harmaa kuosi ja keskiosa oli alcantaran sijaan kangasta.

Polossa oli hienot auton sävyyn sopivat penkit.

Normi-Poloon nähden Blue GT oli saanut etumaskiinsa uutta ilmettä ja lisäksi siinä on vähän enemmän helmaa ja pikkuisen isompi takaspoileri. Erot ovat kuitenkin hyvin hillityt.

Polo Blue GT:ssä oli 103 kW 140 hv 1,4 TSI ACT -moottori. Se on syy, miksi ko. automalli minua niin paljon kiinnostaa! ACT tarkoittaa aktiivista sylinteriteknologiaa, joka poistaa tarvittaessa käytöstä kaksi sylinteriä, jolloin energiaa ja siten polttoainetta kuluu vähemmän. Sylinterit menivät lepuutustilaan esimerkiksi silloin, kun ajoin tasaisella alustalla maantienopeutta eikä tarvinnut ajaa kuin pintakaasulla. Käytännössä sylinterien menoa lepuutustilaan ei huomannut kuin ajotietokoneen näytöllä näkyvästä tekstistä.

Mieheni vauhdissa nappaama kuva Polon sylienterien lepuutusilmoituksesta.

Yksi miinus GT Blue Polossa oli isoveljeensä GTI Poloon nähden: se ei ollenkaan pitänyt hauskaa rallipörinää ajaessa. Mutta se on pieni miinus, tai ehkä jopa plussaa, koska pörinään voisi ehkä kyllästyä jossain vaiheessa.

Nyt meidän Polon vaihtaminen GT-malliin ei ole millään tavalla järkevää, mutta jos uuden Polon hankinta olisi ajankohtaista, voisi valinta hyvinkin osua GT-malliin. Volkkarin sivujen autonrakennustyökalulla se maksaisi pari sataa vähemmän kuin meidän nykyinen Polomme, mutta silti saisi tehokkaamman ja taloudellisemman moottorin. Ei paha!