Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)

Tällä viikolla kävin moottoripyöräkurssin teoriatunneilla 5 ja 6, joiden aiheena oli erityisesti moottoripyörän hallinta maantienopeuksissa. On tavallaan jännää, että yksi tunti voidaan pyhittää pelkille jarrutuksille ja kääntymisille, mutta onpahan se vehjekin vähän erilainen hallita verrattuna autoon. Ajat autolla kuopasta, niin se vähän tärähtää mutta siinä kaikki. Hiekkaa maantiellä et välttämättä edes huomaa. Mutta ajapa samanlaisiin kohtiin moottoripyörällä - siinä on kyse paljon vaarallisemmasta tilanteesta. Opettajan mukaan motoristin tärkeimmät henkivakuutukset ovatkin taito jarruttaa ja taito kääntää.

Moottoripyörän jarruttamisessa tärkeää on molempien jarrujen käyttö. Oppikirjan mukaan etujarru on tehokkain, koska jarrutuksessa paino siirtyy eteen. Monet motoristit eivät kuitenkaan uskalla jarruttaa sillä kunnolla, koska pelkäävät eturenkaan lukkiutumista. En ihmettele, sillä polkupyöräkin lähtee alta talvella aika iloisesti, jos jarruttaa renkaan vahingossa lukkoon. Tätä täytyy selvästi harjoitella kovasti...

Erityisesti tunnilla käsiteltiin moottoripyörän ohjaamista. Pyörä toki kääntyy painopistettä siirtämällä ja ohjaustankoa kääntämällä, mutta tämä tapa on hidas. Tehokkain tapa kääntää moottoripyörää on vastaohjaus/veto-ohjaus/työntöohjaus - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Opettaja käytti termiä työntöohjaus, koska tässä tekniikassa ohjaustankoa työnnetään siihen suuntaan, mihin halutaan kaartaa. Tekniikka kuulostaa hullulta, mutta toisaalta tulee mieleen, että voisiko se teorian sijasta tulla selkärangasta? Opettaja kertoi, kuinka ihmiset pujottelivat keiloja radalla ja vauhdin kasvaessa kaikki käyttivät nätisti työntöohjausta ilman, että siitä tehtiin mitään numeroa. Voisiko se toimia samalla tavalla kuin polkupyörä ohjaus kovassa vauhdissa? Näihin kysymyksiin saan vastauksen vasta kun pääsen oikeasti pyörän selkään ja liikenteeseen.

Toisella tunnilla puhuttiin moottoripyörän lastaamisesta ja toisen henkilön kyydittämisestä. Knoppitietona mieleen jäi, että sivuvaunullisella moottoripyörällä saa ajaa normaalisti rajoitusten mukaan, mutta peräkärryn kanssa moottoripyörästä tulee ajoneuvoyhdistelmä, jolloin sillä saakin ajaa vain 80 km/h kuten autollakin, joka vetää peräkärryä. Niin ja sivuvaunun kanssa moottoripyörällä voi kuljettaa laillisesti maksimissaan neljää henkilöä kerrallaan (kuski mukaan lukien). Aikamoinen lasti olisi se.

Kaverin kyytiin ottamisen sijasta opettaja ehdotti, että kannattaisi hankkia yksipaikkainen moottoripyörä. Sillä kun hankit moottoripyörän, kyytiin haluavat kuulemma kaikki; niin sukulaiset, joiden olemassaolosta et aiemmin edes tiennyt, kuin naapuritkin, jotka eivät ole puhuneet sinulle kymmeneen vuoteen... Heh. Täytyy kyllä myöntää, etten itsekään ollut ajatellut, että pyörän kyytiin hyppääminen vaatisi jonkinlaista paneutumista. Mutta kyytiläiseltä pitää löytyä varusteet, täytyy luottaa kuskiin, ei saa kallistella minne sattuu maisemia katsellessa ja pitää myös pitää oikeasti kiinni kuljettajasta eikä hienostele.

Nyt juuri minusta tuntuu siltä, että selitän asioista joista en tiedä mitään. Olen oppinut asiat vasta suunnilleen teoriassa, mutta käytännöstä ei ole vielä mitään hajua. Pyydän siis anteeksi, jos kirjoitukseni ei ole erityisen täsmällinen. Päätin kuitenkin, että raportoin koko kurssin etenemisen tänne blogiin, joten tässäpähän yritän muistella tunnin aihetta muistiinpanojeni ja kirjan perusteella. Näköjään vanhan kaverin tapaaminen kurssin jälkeen nollasi varsin tehokkaasti tunnilla opitut asiat...

Kaikkea tunnilla opittua en unohtanut ainakaan välittömästi, sillä yllättäen voitin toisella oppitunnilla pidetyn moottoripyöräaiheisen tietokilpailun. Kaverikin missasi kysymyksen, jonka vastaus oli ilmennyt puoli tuntia aiemmin. Sain vain 5/7 oikeaa vastausta, mutta näköjään muut saivat vielä vähemmän. Palkinnoksi sain pienen moottoripyöräilijän ensiapulaukun, josta löytyy kaikkea tarvittavaa, mutta se on niin pieni, että mahtuu aina mukaan. Ymmärsin, että jossain maissa ea-laukku on kuulemma pakollinen moottoripyörän varuste. Laukku sisältää myös hyvältä vaikuttavat ensiapuohjeet, mutta valitettavasti ne oli kirjoitettu saksaksi, joten hirveästi niistä ei ollut sitten iloa. Jotain Saksan tuliainen se kuulemma oli. En tiedä onko kyseessä tuotemerkki vai mikä, mutta ea-laukussa lukee POLO. Hahaa, oikeaan osoitteeseen tuli!

Ensiapulaukku Poloon. Eikun...

Tässä lienee jotain tärkeää asiaa, mutta saksani on aivan liian ruosteesta ymmärtääkseni siitä jotain. :(

Tunnisteet: ,