Tykkään Audeista. Tykkään pienistä ja kompakteista autoista. Niinpä oli itsestään selvää lähteä A1-mallin ensiesittelyyn katsomaan, millaisen pikkuauton Audi on saanut aikaiseksi.
Tietysti olin nähnyt A1:stä kuvia netissä jo kuukausia sitten. Kiinnostuin siitä jo viime talvena kaverini vihjaaman A1-erikoissivuston perusteella, jolla auton värityksen pystyi kustomoimaan haluamakseen. Ekaa kertaa livenä näin auton viikko sitten, kun sellainen tuli vastaan kaupunkiin kävellessämme. Kyllähän sen heti tunnisti Audiksi etusäleikön ja led-valojen perusteella.
A1:n esittelyssä ei käynyt alkuunkaan samanlainen kuhina kuin Volkswagen Polon ensiesittelyssä vuosi sitten. Mutta eipä ole autotkaan ihan samassa hintaluokassa. Kauppakassin kun voi saada edullisemminkin. Toisaalta, A1 onkin premium-luokan kauppakassi. Halvimmillaan auton hinta lähtee vajaasta 23000 eurosta, mutta ennen kuin huomaakaan, on mukaan napsinut lisävarusteita helposti niin, että auton hinta kolkuttelee 30000 euroa.
Oikeasti luulen, että A1:n suunnittelijat itkisivät, jos autoa kutsuisi kauppakassiksi. Ideana lienee ennemminkin tuoda pieni ja persoonallinen auto niille, jotka haluavat korkeaa laatua, mutta joilla ei ole tarvetta sedanin kokoiselle rohjakkeelle. Periaatteessa A1 on Audin vastine VW Polon kokoluokkaan, mutta se ei ole niin käytännöllinen kuin Polo. A1:stä on jossain verrattu Volkswagen Sciroccoon ja itsekin pidän niitä hieman toistensa kilpailijoina. Molemmat ovat sporttisia ja massasta erottuvia autoja.
Jyväskylän autotarvikkeen sisätiloissa oli esiteltävänä saman värinen A1 kuin millainen se on kaikissa mainoksissa. Kattokaaret olivat tietysti kontrastiväriset, mikä on yksi A1:n tunnusmerkki. En osaa sanoa pidänkö siitä. Onhan se ihan hauska idea ja tuo vähän eroa muihin autoihin, mutta samalla se saa auton katon näyttämään vähän irtonaiselta. Kukin tehköön omat ratkaisunsa. Kontrastiväritys maksaa noin 600 e.
A1 on todellisuudessa paljon punkeromman näköinen kuin esitteiden kuvissa. Keula on taattua Audia, mutta B-pilarista taaksepäin muotoilu ei ole mielestäni niin onnistunut, sillä perä näyttää sivusta katsottuna melko tavanomaiselta pikkuautolta.
Ihmisiä ei ollut esittelyssä hirveästi ja myyjiäkään ei tuntunut hirveästi kiinnostavan auton esittely, joten saimme katsella autoa rauhassa. Koska emme olleet autosta yhtä kiinnostuneita kuin uudesta Polosta, emme tutkineet joka koloa niin tarkkaan. Kävi kuitenkin selväksi, että nelipaikkainen auto on käytännössä vain kaksipaikkainen. Takapenkin kohdalla katto laskee niin paljon, että 180-senttinen mieheni ei pystynyt istumaan siellä suorassa, koska hänen päänsä osui kattoon. Mutta kuten myyjä meille myöhemmin totesi, isommalle ihmisjoukolle on kyllä myynnissä isompia Audeja. Voin siis ottaa A1:een kyytiin vain lyhyitä kavereita.
Koeajolle saamamme A1 oli automaattivaihteinen ja varusteltu kaikenlaisilla kivoilla herkuilla. Auto oli kotoisan kokoinen ja tykästyin sen tuntumaan välittömästi. Samalla tavalla, kuin rakastan kaverini Audi A3:a. Minut ja Audi on selvästi luotu toisillemme. Valitettavasti rahapussiani ja Audin hintaluokkaa ei...
A1 oli kiva ja ketterä ajettava. 1.4 TFSI moottori kiihdytti auton satasen nopeuteen todella ripeästi ja sillä oli helppo liittyä ruuhkaisellekin moottoritielle. Ripeästä kiihtymisestä huolimatta auto oli erittäin hiljainen. Kaikki hallintalaitteet olivat hyvin käden ulottuvilla, joskin ohjauspyörässä ja viiksissä oli toimintoja niin, että heikompaa olisi hirvittänyt. Osasin käyttää niistä suurinta osaa heti, tosin vain siksi koska olin kokeillut niitä vastikään P:n A3:ssa. Tosin tässä toimintoja oli vielä enemmän ja osa jäikin edelleen hämärän peittoon. Kojelaudasta ylös nousevaan radion hallintapaneeliin en koskenut, enkä myöskään kokenut sitä mitenkään tarpeelliseksi ominaisuudeksi. Siinä tuntui olevan toimintoja ihan riittävästi ainakin sen perusteella kuinka paljon aikaa ajaessani mieheni käytti sen testailuun.
Yllättävän pienikokoisessa ohjauspyörässä riitti nappuloita. Kuvassa oikealla näkyy radion monitoiminäyttö, jonka voi tarvittaessa kääntää alas piiloon.
Hauska piirre A1:ssä oli että sen moottori sammui jokaiseen risteykseen pysähtyessäni. Parin sekunnin päästä pysähtymisestä auto hiljeni ja ajotietokoneen yläreunaan tuli ilmoitus Start-Stop-järjestelmän aktivoitumisesta. Kaasua painaessa auto käynnistyi ja lähti liikkeelle välittömästi, joten muuta liikennettä moottorin sammuminen ei hidastanut. Ja eihän se voisikaan toimia niin. En tiedä säästääkö auto polttoainetta jos pysähdys on vain muutaman sekunnin luokkaa, mutta pidemmissä valoissa seisomisissa voisi kuvitella pakokaasupäästöjen olevan aika paljon nykyistä pienemmän, jos kaikki autot sammuisivat samalla tavalla.
Olin kyllä pettynyt A1 värivalikoimaan. Erikoissivuston suunnittelutyökalu antoi ymmärtää, että auton ulkonäkö olisi todellakin kustomoitavissa, mutta värivaihtoehtoja ei ole loppujen lopuksi tarjolla kuin kymmenen ja nekin kaikki sitä tavallista tylsää sinistä ja mustaa. Vaaleansininen, ruskea ja viininpunainen olivat tavallisuudesta hieman poikkeavia värejä, mutta eivät siltikään massasta erityisesti erottuvia. Kattokaarien värivalikoima oli vielä suppeampi; yksi vaihtoehto per koriväri; eikä kaikkiin koriväreihin ilmeisesti edes saa kontrastiväritystä. Tuntuikin, että auton sisätilojen väritys on huomattavasti koria muokattavampi.
Koeajamani A1 sisätilojen värityksessä oli käytetty mustaa ja harmaata, joka jatkui myös ilmansuuttimien kehyksissä ja ovien verhoilussa. Hyvältä näytti. Taustalla toinen A1 näyttää murjottavan takalamppujen ilmeen perusteella.
Palautettuamme auton kyselimme siitä vielä hieman automyyjältä ja keräsimme mukaan kasan Audin esitteitä. Koeajoauton arvo lisävarusteiden kanssa oli hulppeat 34000 euroa, mikä on 12000 euroa perusmallia enemmän. Kyllähän sillä mielellään ajaisi, jos sellainen sattuisi taivaasta tipahtamaan. Keräsimme mukaamme kattavan nivaskan A1 esitteitä, joita on kiva lueskella kotona ja haaveilla. Tosin jatkan ehkä sittenkin haaveilua Sciroccosta, joka on tilavampi ja urheilullisempi.Tunnisteet: Audi, Koeajo, Muilla autoilla ajaminen