Työmatkani kulkee aina vakioreittiä Rantaväylä -> Lohikoskentie -> Laukaantie. Voisin ajaa samaa reittiä kotiinpäinkin, mutta kierrän aina Rasinrinteen kautta, koska siten vältän Lohikoskentien ainaiset iltapäiväruuhkat. Lohikoskentiellä tuntuu nimittäin juuttuvan aina vähintään yksiin valoihin, kun taas Palanderinkatua ajaen matkalle osuu vain Citymarketin kulmalla olevat valot, joiden jälkeen voikin ajaa tyytyväisenä Minimanille ja siitä Rantaväylälle.
Palanderinkadun ja Seppäläntien risteyksen valoista läpi pääseminen on kuitenkin välillä yllättävän vaikeaa. Etenkin perjantai-iltapäivisin Seppäläntieltä Palokkaan päin pyrkivien kaista ruuhkautuu niin, että jono on pysähdyksissä Bilteman risteyksestä Cittarin risteykseen saakka. Periaatteessahan tämän ei pitäisi vaikuttaa mitenkään Palanderinkadulta suoraan Vasarakadulle jatkavien kulkuun, mutta valitettavasti vaikuttaa. Seppäläntietä ajavat eivät nimittäin tunnu tajuavan sitä tosiseikkaa, että jos edellä ajanut auto joutuu pysähtymään jonoon heti risteyksen jälkeen tai jopa risteysalueelle, ei itse enää kannata jatkaa risteykseen, vaikka liikennevalot olisivatkin vielä vihreinä.
Viime perjantaina risteys onnistuttiin tukkimaan pahemmin kuin kertaakaan aiemmin, kun minä olen siinä ollut. Alunperin pysähdyin valoihin heti toiseksi yhden pakun taakse. Kun tuli meidän vuoromme ajaa risteykseen, ei se onnistunutkaan, koska risteysalueelle oli pysähtynyt autoja. Autojen hieman tiivistettyä paku pääsi kiertämään ne, mutta tähän meni sen verran aikaa, että itse en ehtinyt enää ajaa risteykseen valojen vaihduttua takaisin punaisiksi. Tätä sattuu joskus ja vaikka se ärsyttää, ei auta kuin jäädä rauhassa odottamaan seuraavaa mahdollisuutta.
Seuraavia vihreitä valoja odotellessa Seppäläntien vasen kaista alkoi taas täyttyä uhkaavasti. Kun meille Palanderinkadulta tuleville vaihtui taas vihreät valot, ei risteykseen ollut mitään asiaa, sillä risteysalueella seisoi jonossa kolme autoa, jotka tukkivat sen täydellisesti. Yksi tai kaksi autoa pystyy vielä varovaisesti kiertämään, mutta ei kolmea.
Tästäkö pitäisi kohta päästä menemään?
Kolmen auton seisominen risteyksessä ei häirinnyt ainoastaan Palanderinkadulta tulevia, vaan ne hankaloittivat myös Vasarakadulta Seppäläntielle kääntyvien kulkua. Vasarakadun vasemmalla kaistalla seisovat eivät luonnollisestikaan päässeet minnekään, mutta sen lisäksi keskimmäisellä kaistalla olevat joutuivat tekemään tosi jyrkän käännökseen kiertääkseen keskellä risteystä majailevat autot.
Yleensä risteyksestä ajetaan huomattavasti pyöreämmillä ajolinjoilla, kuin mitä kuvan punainen auto joutui ajamaan.
Valojen vaihduttua kolmannen kerran vihreiksi, minä ja taakseni Palanderinkadulle kertynyt jono pääsi lopulta ajamaan risteyksen läpi. Luulen kyllä, että osa autoista joutui jäämään valoihin vielä kerran, sillä sen verran autoja ehti taakseni kertyä.
Napsin risteyksessä seisoskellessani kännykällä useita kuvia, joista parhaat valitsin tähän merkintään. Huomasin vasta kotona, että yhden kuvan ottohetkellä mulle oli juuri ollut vaihtumassa vihreät valot, mutta risteyksessä oli silti edelleen liikennettä. Tästä voidaan päätellä, että kuvassa Seppäläntien oikeaa kaistaa ajaneet taisivat mennä aika vanhoilla vihreillä. Valitettavasti tämä ei tunnu olevan mitenkään epätavallista ainakaan täällä Jyväskylässä. Kun itse yleensä pysähdyn keltaisiin valoihin, moni paahtaa vielä viereistä kaistaa ohitse, vaikka risteykseen saapumishetkellä valot olisivat jo punaiset.
Risteyksessä oli edelleen myös liikkuvia autoja, vaikka minulle oli juuri syttymässä vihreä valo. Tunnisteet: Jyväskyläläistä liikennekulttuuria, Muiden käyttäytyminen, Törttöily