Eerik Poloinen Jenni

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kohta pihistellään taas!

Osallistuin keväällä Mazdan Onnellisten ajokoulun kanssa EcoRun-taloudellisuusajokilpailuun. Vaikka kisa ei mennyt kovin hyvin, se jätti kipinän kytemään. Tätä on kokeiltava uudestaan, pystyn varmasti parempaan!

Seuraava kilpailu on Vesijärven Auto EcoRun, joka pidetään tulevana viikonloppuna Lahdessa. Se onkin erinomainen paikka minun kannaltani, koska voin yöpyä siellä siskollani eikä tarvitse herätä ihan kukonlaulun aikaan, että ehtii kisapaikalle klo 7.30.

Alunperin suunnitelmissa oli ajaa kilpailu Mazda3:lla, mutta maahantuojalla ei ollut sopivaa autoa lainata. Toisaalta minua kyllä kiinnostikin enemmän lähteä kisaamaan omalla Pololla, koska se on tuttu ja turvallinen ja mielestäni myös vähempiruokainen. (Paitsi että speksien perusteella ei näköjään ole, vaan Polo on aavistuksen janoisempi: sen yhdistetty kulutus on 5,3 vs. Mazda3:n 5,1) Ihan paras auto kisaan olisi ollut tänä keväänä markkinoille tullut uusi Polo, koska se on kuin oma, mutta vielä pihimpi. Kysäisinkin sitä maahantuojalta, mutta kuukauden varoitusaika oli liian lyhyt. Omalla autolla siis mennään.

Auton selvittyä piti löytää kartturi. Kävin mieheni kanssa koeajamassa Jyväskylän taloudellisen ajon harjoituslenkin, tarkoituksena houkutella hänet kartturikseni. Mielestäni mies pärjäsi vallan mainiosti, mutta hän piti hommaa ihan liian stressaavana, eikä suostunut lähtemään. Iso höh. :( Siitä olisi voinut tulla kiva yhteinen harrastus - tai aihetta perheriitoihin. :D Onnekseni pk-seudulla asuva kaveri innostui kisasta ja lupautui apukuskiksi.

Kilpailun suurimpana haasteena pidän nopeuden sovittamista oikeaksi. 80 km/h nopeus kuluttaa bensaa huomattavasti vähemmän 100 km/h verrattuna, 120 km/h puhumattakaan! Mutta onko etapeilla aikaa ajaa alinopeutta bensan säästämiseksi? Kevään kisaan kuului 120 km/h aluettakin, jonka ajoimme 100 km/h nopeudella ja silti jouduimme hidastelemaan lopussa, koska meinasimme tulla väliaikapisteelle ennen omaa minuuttiamme. Etapilla vaaditun keskinopeuden pystyy aina laskemaan, mutta en keksinyt tapaa, miten laskea että onko hidasteluun varaa. Paitsi laskemalla kaikki eri nopeusrajoitukset ja niiden matkat yhteen, mutta siihen ei oikein ole aikaa kisa-aamuna...

Tavoitekulutukseni kisassa Pololla on 4,6-4,9 l/100 km luokkaa. Olen muutamaan kertaan saanut ajettua vanhemmilleni 4,8 l/100 km kulutuksella. Nopeusrajoitukset tuolla 30 km matkalla vaihtelevat 50-100 km/h. Jos kisassa mennään paljon 60 km/h, alempi lukema on mahdollinen. Sen saavuttamiseksi on rullattava mahdollisimman paljon ja ajettava niin pintakaasulla kuin mahdollista. Kiihdytykset ovat ripeitä, mutta kierrokset eivät saa nousta liian korkealle. Vakionopeussäädin on pannassa, sen käyttö oli suurin virheeni viime kisassa. Vaihteista automaatilla ei tarvitsekaan huolehtia. :)

Kartturilta toivon, ettei tulisi niitä U-käännöksiä. Pysähdykset nostavat kulutusta yllättävän paljon. Kesällä ajoin Ylivieskasta kotiin 270 km matkan ykkösajotietokoneen mukaan 5,3 l/100 km kulutuksella. Kakkosajotietokone näytti puolestaan kulutukseksi 5,2 l/100 km, kun nollasin sen bensa-asemalla vain 4 km ja 2 sammutusta myöhemmin kuin ykkösajotietokoneen. Hurjaa, että 266 kilometriä ei saanut ajotietokoneiden kulutuslukemia tasaantumaan samaan lukemaan!

Minulta kartturi varmaan toivoo, että annan hänen keskittyä nuottien lukemiseen. Ehkä saatoin viime kisassa höpöttää koko ajan jotain. Mutta ainakin pitkillä pätkillä sitä voi kai rentoutua vähän? :D

Jos ehdin, niin päivittelen kisakuulumisiani lauantaina Twitteriin @POLOinen-tililleni.

maanantai 4. elokuuta 2014

Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka

Ei ole pelkästään Eerik saanut tänä kesänä huomiota. Pientä hemmottelua tarjosin Pololle, kun vaihdoin siihen uudet vanteiden keskiökupit. Meinasin hankkia Volkswagen-logolla varustetut keskiökupit eBaysta jo pari vuotta sitten, mutta homma jäi silloin suunnitteluasteelle.

Viime syksynä yksi Polon AEZ Intenso -vanteiden keskiökupeista lähti viime syksynä omille teilleen, mikä ei tehnyt hyvää Polon ulkonäölle. Ei siis auttanut omistajan muu kuin sukeltaa uudelleen eBayn syvyyksiin. Keskiökuppeja ja -tarroja siellä on pilvin pimein, mutta mikä olisi vanteisiini sopiva malli?

Irrotin Polosta yhden keskikupin lisää ja mittasin sen. (Olisi muuten ajastaan tippunut sekin, niin halkeilleet kiinnitysklipsit olivat.) Polon vanteisiin sopivia 60 mm keskiöitä löytyi eBaysta runsaasti. Haasteelliseksi oikean tuotteen valinnan teki se, ettei ilmoituksissa yleensä kerrottu, miten syviä kupit olivat. Piti siis yrittää arvailla. Piti myös kuvien perusteella koittaa nähdä, mitkä olivat hyvän laatuiset ja tietty missä oli luotettavan oloinen myyjä ja edullisetkin mielellään saisivat olla. Riittävän kauan arvottuani päädyin unkarilaisen myyjän mustareunaisiin kuppeihin, joille tuli hintaa posteineen noin 17 e.

Uudet ja vanhat keskiökupit.

Keskikupit tulivat postissa parissa viikossa, mutta kotona ne odottelivat useamman viikon ennen kuin muistin laittaa ne paikoilleen. Kun lopulta sain kupit paikalleen, niin kylläpä ne näyttivätkin hyvältä! Miksen hankkinut niitä jo 2 vuotta sitten?? (Ihan täydellisesti ne eivät istuneet vanteisiin, sillä ne liikkuvat syvyyssuunnassa muutaman millin, mutta kuka sellaista nyt huomaa.)

Polo katsastuksessa rullilla uusien keskiöiden kanssa.

Volkswagenin esiintuominen ei muuten jäänyt pelkkiin vanteisiin. Ostin kevään moottoripyöränäyttelystä VW Parking Only -pysäköintipaikkakyltin, mutta unohdin sen olemassaolon kokonaan muuton tiimellyksessä. Eräs päivä kyltti tuli vastaan tavaroita järjestellessä ja nyt se komistaa Polon pysäköintiruutua. :)

Poloinen nimikkoruudussaan. :)

torstai 31. heinäkuuta 2014

Moottoripyörän parantelua

Tänä kesänä Eerikillä ajetut kilometrit ovat jääneet johonkin 700:aan. Keväällä käyttöönottoa viivästytti muutto ja autohommat ja nyt lomalla helteitä on piisannut niin, ettei moottoripyörän satulaan ole asiaa. Alle 25 pitää olla lämmintä, että viitsin lähteä ajamaan, sillä ajovarusteet eivät ole viileimmästä päästä. Housut liimautuvat jalkoihin jo ennen kuin pääsee liikkeelle. Ajovarusteista ei kuitenkaan tingitä! Kauhulla katselen motoristeja, jotka ajelevat pelkkä kypärä suojanaan. Eihän sen vahingon koskaan pitäisi sattua omalle kohdalle, mutta...

Moottoripyöräily on kuitenkin niin mukavaa, että vähäisistä ajoista huolimatta en aio siitä luopua. Päinvastoin! Viime syksynä ja tänä keväänä olen laitellut Kawasaki ER-5 -moottoripyörääni monella tapaa vähän paremmaksi ajettavaksi.

Eerik hohtavan kirkkaanpunaisena Summassaaressa heinäkuun alussa.

Satulan madallus

Eerikin istumakorkeus on 78 cm, mikä on hieman liikaa minulle. Viime syksynä sain lopulta aikaiseksi madaltaa satulaa. Kaveri oli sitä mieltä, että pystyisin tekemään sen itsekin, mutta en rohjennut, vaan vein satulan KK Autostyling'ille, jonka palvelu oli ensiluokkaista. Madallus maksoi 90 e ja samaan hintaan satulaa madallettiin toistamiseenkin, koska ensimmäisellä kertaa täytettä ei lähtenyt pois riittävästi. Olisikohan korkeimmasta kohdasta veistelty pois yhteensä n. 4-5 cm.

Tämän verran satula oheni jälkimmäisellä kerralla.

Pehmusteen vähentäminen teki satulasta aavistuksen kovemman, mutta ei ei mitenkään radikaalisti. Ja vaikka jalkani eivät yletä Eerikin selästä vieläkään kokonaan maahan, niin kyllä se paransi tilannetta. Kuvasta eron näkee hyvin, käytännössä en pysty muistamaan, millaista oli ennen.

Ennen 

Jälkeen

Kahvanlämmittimet

Käteni tuppaavat jäätymään kylmemmillä keleillä ajaessa, vaikka ostin paksummat hanskatkin. Tilannetta helpottamaan asennutin ER-5:een kahvanlämmittimet syyshuollon yhteydessä. Hakiessani pyörää talvisäilöstä kevään ekalla helteellä kommentoin huollon miehelle, että testaan niiden toimivuuden sitten syksyllä. Noh, lämpötila tipahtikin yllättäen jo pari päivää myöhemmin ja oi onnea, miten kahvat lämmittivätkin mukavasti alipukeutuneen motoristin käsiä töistä kotiin ajellessa!

Kahvanlämmittimien asennus maksoi Kuvan Moottoripalvelussa 198 euroa, josta osat 86 e. Malli on Oxford Heaterz V8 Heat Controller, joka huomioi akun varaustilan eikä mene päälle, jos jännite laskee liikaa. Eli käytännössä akku ei myöskään pääse tyhjenemään unohtamalla lämmittimet päälle ajon jälkeen.

Kahvanlämmittimen säädin ja uusi kahva.

Kuristuksen poistaminen

Syksyllä moottoripyöräkorttini täytti kaksi vuotta, minkä seurauksena saan ajaa täystehoista pyörää. Niinpä pyysin huoltoa poistamaan moottoripyörästäni kuristuksen. Olen pärjännyt mainiosti 25 kW:llakin, mutta toisaalta kun kerran saan ajaa täystehoistakin, niin miksen palauttaisi pyörääkin sellaiseksi. Joten nyt ER-5 teho on alkuperäiset hurjat 36 kW!

Erkin kuristus oli tehty kaasukahvan liikettä rajoittamalla ja nyt kaasukahva liikkuu vapaasti. Ajattelin, ettei kuristuksen poisto hirveästi vaikuttaisi hirveästi mihinkään, mutta nyt kiihdytykset menee välillä vahingossa ylinopeuden puolelle jos oikein reippaasti kääntää kahvaa eikä seuraa mittaria. Alan lopulta ymmärtää, miksi moottoripyörällä voi vahingossa ajaa ylinopeutta, vaikka Erkki ei mikään superbike olekaan. Asioita ymmärtää vasta kun itse pääsee kokemaan.

Kuluja kuristuksen poistosta tuli 38 e, katsastuksesta 50 e ja lisäksi vakuutuksen hinta vähän nousi.

CQuartz Finest -pintakäsittely

Ihan viimeisin ja näkyvin muutos Eerikissä on pintakäsittely. Olen aika laiska pesemään moottoripyörää enkä ole esim. vahannut sitä kertaakaan, joten päätin pistää siihen kestopinnoitteen. Glosspoint teki CQuartzista tarjouksen jo kaksi vuotta sitten, mutta silloin jätin väliin. Nyt totesin, että kannattaa se tehdä, koska en jaksa pyörää itse vahata. Tässä ajassa ainekin oli muuttunut jo paremmaksi CQuartz Finestiksi. Tiukan tinkimisen jälkeen sain pinnoituksen parin vuoden takaiseen hintaan 150 e, normaalihinta lienee 180 e kieppeillä.

Kyllä muuten kannatti! Eerik näytti käsittelyn jälkeen siltä, kuin se olisi ihan uusi, niin kirkkaan punaisena maalipinta hohti. Pinnoitus oli tehty kaikkiin moottoripyörän osiin paitsi pakoputkistoon. Samalla kaikki pintanaarmut oli kiillotettu pois ja maalipinta on kuin uusi myös polvien kohdalta, jossa pinta on suurimmalla kulutuksella. Lisäksi takalaukku oli taas musta ja pleksi kirkas.

Kuin uusi! Kuva kännykästä, kun oikea kamera jäi kotiin...

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä

Pitkästä aikaa reissupostausta! Vietin viime viikonlopun Kuopion Musiikkikeskuksella Animeconissa tiiviisti myyntipöydän takana, missä figuurit, mukit, paidat, avaimenperät ja julisteet vaihtoivat kovasti omistajaa.

Menomatka

Kuopioon lähdin lauantaiaamuna klo 7. Keli oli upea ja matkan varrella olevat lukuisat järvet peilityyniä! Aijai, kyllä Suomen maisemissa silmä lepää. Sen mitä autolla ajamiselta ehtii katsella…

Menomatkalla juutuin jonkun hitaan kuskin perään. Satasen alueella nopeus vaihteli 80-90 km/h välillä ja jokaisen nopeusvalvontatolpan kohdalla piti silti varmuuden vuoksi jarruttaa. Parhaimmillaan 78 km/h:iin. En antanut sen kuitenkaan stressata, vaan sovitin nopeuteni edellä ajavan vauhtiin ja pidin reilua turvaväliä, jolloin kiireisemmät pystyivät tarvittaessa ohittamaan ensin minut, palaamaan omalle kaistalle ja sitten edellä ajavan. Omaan makuuni sopivia ohituspaikkoja ei hirveästi ollut näkemäesteiden ja vastaantulijoiden vuoksi. Ei mulla ollut niin kiire, että ottaisin riskejä. Yksi hyvä pitkä ohitussuora olisi ollut, mutta yllätys, yllätys, edellä ajava nosti siinä nopeutensa sataseen. Joten en sitten siinäkään ohittanut, koska en viitsi hirveällä ylinopeudella ohittaa. 

Outoa tuossa edellä olevassa autossa oli se, että kuskin kohdalla näkyi koko ajan kovasti kääntyilevä pää. Mietin, että puuhasiko kuski jotain ylimääräistä ajaessaan, mutta ei. Päästyäni moottoritielle ohitin auton saman tien ja totesin, että se keskelle kuikuileva pää olikin takapenkillä. Taisikin varsinainen kuski istua siellä?

Välillä aina tulee mietittyä, että miksi ihmiset ajavat niin omaan tahtiinsa. Osasyynä voisi pitää navigaattoreita. Omani ainakin näytti tuolle välille muutamassa kohtaa väärää nopeutta ja yhden pätkän kotimatkalla ajelinkin vahingossa 80 km/h, kun en huomannut nopeuden muuttumista ja navikin näytti väärin. Mutta tuo hidastelija ajeli kyllä muutamankin satasen lätkän ohi, joten ei liene siitäkään kysymys. Vaihtoehtoisesti hidastelija saattaa säästää bensaa, mutta silloin nopeutta ei kyllä pidä nostaa ohituspaikan tullen vaan ennemminkin antaa tilaa. Oli miten oli, helpointa on mukautua muiden vauhtiin eikä ottaa turhaa stressiä. 80 km/h:kin on vielä ihan hyvä matkavauhti ja bensaa säästyy.

Yöpyminen ja evästelyä

Kaveri oli varannut huoneen Koivurannasta, joka sijaitsee järven rannalla Kurkimäessä noin 15 min ajomatkan päässä Kuopiosta. Ilmastoidussa huoneessa nukuin pahviseinistä huolimatta varmaan parhaat unet pariin viikkoon, kun ei ollut liian kuuma. :)

Koivurannan maisemat auringonlaskun aikaan.

Koivuranta oli muuten hyvä, mutta aamiaisbuffet puuttui. Niinpä suuntasin sunnuntaina aamupalalle matkan varrella sijaitsevalle Pitkäjärven ABC:lle. Kuuluisa(?) ABC-laatu hieman epäilytti, mutta 7,90 e maksanut aamupala noutopöydästä oli ihan positiivinen yllätys. Ei nyt hotellitasoa, mutta ainakin leipä ja karjalanpiirakat olivat hyviä ja niillä jaksoi pitkälle päivään.

Viime vuodesta oppineena en lähtenyt ajamaan kotiin conin jälkeisenä iltana, vaan vasta hyvin nukutun yön jälkeen. Vaikka conin myyntipöytäsali sulkeutui viideltä, sieltä ei todellakaan pääse vielä hetkeen lähtemään. Sitten alkaa purkaminen ja pakkaaminen, toiselta nimeltään tetris. Miten saada parhaiten mahtumaan tavarat ensin laatikoihin ja sitten pakettiautoon? Olimme valmiita kahdeksalta, minkä jälkeen laahustimme vielä keskustaan syömään. Bowld1ner oli ihan jees, mutta ei mielestäni yhtä hyvä kuin Diner Jyväskylässä.

Kotimatka

Maanantaina harkitsin ABC-aamiaisen uusimista, mutta nukuin niin pitkään, että totesin tarjoilun varmaankin jo päättyneen. Päätin syödä aamupalan matkan varrella Rautalammilla sijaitsevalla Tiinan Tuvalla, jonka palvelua ja tilauksesta tehtyjä sämpylöitä on netissä kehuttu. 70-luvulla perustettu Tiinan Tupa sijaitsee hienolla paikalla jörven äärellä ja on täysi vastakohta megaketjuille. Paikan idyllisyyteen tosin tekivät ikävän loven kertakäyttöastiat. Täällä jos missä perinteiset posliinikupit olisivat kuuluneet asiaan! Aamupalaksi päädyin ottamaan kalakukkoa, mikä oli todella herkullinen valinta. Jälkiruuaksi löysin vielä metsämansikoita rantaan vievien portaiden juuresta.

Kalakukkoaamiainen, nam!

Aamiaisen lähdin ajelemaan kohti kotia pysähdellen muutamilla geokätköillä. Tiinan Tuvalta löytyi eka, sitten seuraava vähän takaisin Kuopioon päin Janoinen Karhu -nimisen kahvilan pihasta. Oli muuten hauska aiheeseen sopiva purkki siellä. :) Hetken mielijohteesta ostin kahvilasta mukaan pari munkkia, koska Aki suositteli niitä Twitterissä. Oli valtavia ja hyviä, voin minäkin suositella!

Kuudennen kätkön kohdalla GPS:stäni loppui paristot ja paikalle pysähtynyt perhe istui nollapisteelle syömään, joten päätin että nyt on hyvä aika ajaa kotiin. Leppälahdessa iski miehekäs kaatosade, joka jatkui vielä kaupungissakin. Moottoritiellä ajettiin jonossa 80 km/h ja allekin, tosin muutama kiireisempi painoi ohi. Seurasin hitaasti minua ohittaneen auton epätoivoisen näköistä etenemistä; vesi lensi keulasta ja sivuista niin, että tuli vene mieleen. Muutenkin vesi lensi paikoitellen todella korkeassa kaaressa. Onneksi vesiliirrolta kuitenkin säästyttiin.

Kotona mieheni jo nälkäisenä odotti. Hän oli miettinyt, että jos käy syömään, tulen kotiin sillä sekunnilla. Mies oli miettinyt, että mistä saisi tietää missä menen, kun en autolla ajaessa kuitenkaan vastaa puhelimeen. Sitten hän oli keksinyt ovelasti katsoa Drivecon* online-liittymästä, missä päin olen menossa. Ehkä noin puolen kilometrin päässä! :D Oli kyllä hieno idea, en olisi ehkä itse keksinyt.

Drivecosta tuli mieleen, että Polon ajotietokoneen näyttämä kulutus menomatkalla oli 5,0 ja paluumatkalla ennen geokätköilypysähtelyä saakka 4,9 l/100 km. Aika jees! Drivecon kulutusseuranta ei ole parantunut joulukuisesta blogauksestani, vaan se näyttää edelleen kolmisen desiä alakanttiin. Korjaantukohan se koskaan...

* Olen saanut Think&Drive palveluun liittyvän Driveco-ajotavanseurantalaitteen Falckilta testiin. Kaikki mielipiteet ovat omiani.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Polon 3-vuotishuolto

Käytin Polon viikko sitten huollossa Jyväskylän Autotarvikkeella. Kello kahdeksan aamulla. Kuka idiootti vie auton huoltoon kesälomalla tuohon aikaan, kun voisi nukkuakin?! Joku hieno idea mulla siinä aikavalinnassa kyllä oli, mutta en kuolemaksenikaan enää muista mikä… Noh, onneksi oli vasta loman eka viikko, vielä ehtii nukkua.

Huollon ohjelmana oli tällä kertaa öljynvaihto, ilmastointilaitteen täyttö ja jarrunesteiden vaihto. Lisäksi korjattiin naputus konehuoneesta ja uusittiin Defan lämmityspistokkeen kansi.

Öljynvaihto

Huolto-ohjelman mukaan öljy tarvitsisi vaihtaa vain joka toinen vuosi (tai 30 tkm välein), mutta olen pitänyt järkevänä vaihtaa sen vuosittain. Myös huoltoneuvoja on sitä suositellut. Viimeksi Poloon oli automaattisesti laitettu Long Life -öljyä, mutta nyt huoltoneuvoja kysyi, että haluanko sitä vai tavallista öljyä. Hyvä että kysyi, sillä itse en muistanut asiaa vaikka olikin aiemmin mielessä.

Long Life on kohtuullisen arvokasta öljyä ja mielestäni sitä on turha käyttää, kun vaihdan kuitenkin vuosittain. Edellisessä ylimääräisessä öljynvaihdossa laitettu Mobil 5W-30 Long Life maksoi 78 e. Nyt laitettiin Mobil Super 3000 5W-40, jolle kertyi hintaa 52 e eli tulihan siinä 26 e säästöä. :)

Ilmastointihuolto

Miten usein autoon kannattaa tehdä ilmastointihuolto? Minulla ei ole mitään havaintoa, mutta ajattelin, että nyt kolmen vuoden ajon jälkeen voisi olla sen aika. Huoltoneuvojan mielestä se kannatti tehdä, joten ei muuta kuin listalle. Mutta ei tullut häneltäkään kysyttyä suositeltavaa aikaväliä. Ilmastointilaitteen täyttö ei kuulu huolto-ohjelmaan, mikä on vähän yllättävää.

Polon ilmastointilaite syö R134a-tyyppistä kylmäainetta 500 +/- 15 g.

Polon ilmastointilaitteeseen mahtuu kylmäainetta 515 grammaa, mutta koneen mukaan siitä oli tyhjennetty 630 g. Mitä ihmettä? Huoltolaitteen putkeen on ehkä jäänyt ainetta edellisen auton tyhjennyksestä, mutta tuntuu silti aika oudolta koska käsittääkseni laite syöttää järjestelmästä sieltä imetyn aineen punnituksen jälkeen sinne takaisin (ja lisää tarvittaessa). Noh ainakaan mulla ollut vuotoa…

Kylmäainetta tyhjennetty 630 g mutta täytetty 515 g. Jännittävää...

Jarrunestehuolto

Hieman yllättäen Poloon piti tehdä myös jarrunestehuolto. Tai ei siinä mitään yllättävää olisi, jos rouva olisi joskus lukenut Polon huolto-ohjelmaa, koska sinne se oli merkitty tänä vuonna tehtäväksi. Jotenkin ajattelin, että auton huoltovälinäyttö kertoo mulle kaikki tarpeelliset huollot, mutta nähtävästi se onkin vain öljynvaihtoja varten. Auton ovenpielessä olevaan tarraan sitä ei ollut merkitty, vaikka siinä onkin paikka myös jarrunesteen vaihdolle. Onneksi vein auton öljynvaihtohuoltoon ja huoltoneuvoja huomasi kysyä, onko jarrunesteet vaihdettu jossain vaiheessa.

Naputus konehuoneesta

Viime kuukausina Polo on enenevissä määrin alkanut pitää outoa naputtavaa ääntä tyhjäkäynnillä. Ääni kuuluu auton matkustajan puoleisesta kulmasta usein, kun pysähdyn ajaessa esimerkiksi liikennevaloihin. Kun nostan jarrua niin, että auto meinaa lähteä liikkeelle, ääni häviää. Aina ääni ei kuulu ja tietenkin silloinkin Polo oli hiljaa, kun käytiin kuuntelemassa sitä yhdessä huoltoneuvojan kanssa.

Mieheni ja kaverini olivat sitä mieltä, että konehuoneessa resonoi vain jokin ja sanoinkin huoltoneuvojalle, että turha alkaa etsiä vikaa jos mitään ei kuulu. En viitsi maksaa pelkästä aavistuksesta. Kävi kuitenkin niin kätevästi, että huoltomies tunnisti pelkän kuvauksen perusteella ongelman: kyseessä todennäköisesti on polttoaineputki, joka naputtaa tyhjäkäynnillä johonkin kotelon osaan. Huoltomies laittoi väliin vaahtomuovia ja minä sain tehtäväksi kuunnella, vieläkö ääni kuuluu. Eipä ole kuulunut kertaakaan, joten se oli helppo ja halpa korjaus. :)

Enää ei pääse polttoaineputki resonoimaan. :)

Defan kansi

Hakiessani autoa pois kävimme vielä yhdessä huoltoneuvojan kanssa katsomassa, mihin huoltomies oli laittanut vaahtomuovia. Samalla huoltoneuvoja bongasi Polon keväällä nurin niskoin menneen Defan lämpöpistokkeen kannen (ei pysynyt enää kiinni lainkaan) ja totesi, että eihän näin siistissä autossa tuollaista kauneusvirhettä saa olla. Hänpä ajaa auton nopeasti halliin niin joku saa korjata sen. :D 

Huoltomies yritti laittaa kannen jousta paikalleen, mutta sen vastakappale oli katkennut kannesta eikä sitä voinutkaan korjata. Varaosatiskiltä löytyi uusia ja pian kansi olikin jo vaihdettu uuteen. Mietin joskus, että pitääkö koko viritys vaihtaa hajonneen kannen vuoksi, mutta ei onneksi tarvinnut. :)

Uusi kansi Defan säteilylämmittimen pistokkeelle.

Yhteenveto

Polossa on huolenpitosopimus, jonka piikkiin menivät ilmastointihuolto 79 e ja jarrunestehuolto 41 e. Ylimääräistä öljynvaihtoa huolenpitosopimus ei vieläkään korvaa (huoltoneuvoja oli sen taas tarkistanut), mutta se ei ollut mikään yllätys. Öljynvaihdosta minulle kertyi maksettavaa  122 e, josta työn osuus 46 e ja loput osia. Lisäksi tuli Defa kansi+ jousi, jotka maksoivat yhteensä 6 euroa.

Huolto-ohjelmakirjaan oli viime vuonna merkitty tälle vuodelle myös laaja määräaikaishuolto, mutta sitä ei tehty. Ehkä siksi, etten tajunnut sitä pyytää kun en lukenut huoltokirjaa? :D Huolto-ohjelman mukaan se tulisi tehdä 30 000 km tai 3 vuoden jälkeen, mutta huoltoneuvojan mukaan riittää, että tehdään se vuoden päästä 60 tkm mukaisena. Jäädään kyllä tosi kauas 60 000 km:sta, koska nytkin Polon mittarissa on vasta reilu 26 000 km...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...